Sinus Codanus

YOLDIAMERI syntyi 11.600v sitten

Yoldiameri sai nimensä kylmän suolaisen veden simpukasta - Yoldia arctica - joka löytyi Keski-Ruotsin kerrostumista. Se on nykyisen Itämeren ensimmäinen merivaihe jääkauden jälkeen sekä varhaisvaihe, jolloin vallinneen Baltian jääjärven jäätikkö vetäytyi alueelta pohjoiseen ja vetäytyvän jäätikön reuna avasi salmen Keski-Ruotsin kautta Atlanttiin. Yoldianmeren syntyessä laski Baltian jääjärven pinta äkillisesti 25 metriä. Ruotsin suurten järvien kautta virtasi ensin makeaa vettä valtamereen ja myöhemmin suolaista vettä Yoldiamereen. Suolainen vesi ehti Suomen rannikolle vasta 300 vuotta salmien avautumisen jälkeen.

Yoldiavaiheen alussa Suomea peitti laaja mannerjäätikkö ja yoldiavaiheelta ovat peräisin kolmas Salpausselkä ja sisä-Suomen reunamoreenit. Valtameren pinta sekä jään painama maanpinta oli Suomessa silloin nykyistä alempana. Yoldiameri oli maankohoamisten vuoksi alussa makeavetinen, keskivaiheilla murtovettä ja loppuvaiheessa makeavetinen.

Etelä-ja Keski-Suomi olivat laajalti Yoldiameren alla, mutta laajoja maa-alueita nousi vauhdilla merestä alkuaan saaristoina. Yoldiameren rannan korkeus vaihteli ajan ja maan- kohoamisen paikan mukaan. Helsigissä Yoldian ranta oli 80m alempana ja Laukaassa 160m. Tunnetuimpia Yoldiameren rantaviivan pätkiä löytyy Nurmijärveltä Röykän sairaalan lähistöltä, jossa muinaisranta on suojeltu. Helsingissä tällainen muinaisranta löytyy Jakomäestä Jakomäenkalliolta, 60m nykyisen merenpinnan yläpuolelta.

Jääkausi päättyi Yoldiameren syntymiseen 11.600v sitten. Jäätikkö vetäytyi nopeasti pohjoiseen, koivu alkoi vallata alaa etelästä ja ihmisiä alkoi liikuskella kohonneella Suomen alueella. Männyt valtasivat metsät 10.000v sitten. Yoldiameren vielä melko kylmää preboreaalikautta sanotaan myös varhaiseksi lämpökaudeksi.